Meripohjolassa on eväät matkailun maailmankartalle

FT Karl-Erik Michelsen on Lappeenrannan teknillisen yliopiston professori, kartanon isäntä Joroisista ja seutujen kehittämisen asiantuntuntija.



Tämän päivän matkailija suosii kohteiden sijasta alueita. Toscana, Bretagne, Gotlanti tai Ahvenmaa ovat alueita, joilla on vahva identiteetti ja selkeä brändi. Matkailija tulee kerran, ihastuu ja tulee toisen ja kolmannen kerran. Tarinat kertovat matkailijoista, jotka ovat tulleet samalle alueelle kymmeniä kertoja.

Sata vuotta on pitkä aika ihmisen elämässä, mutta se on vasta hyvä alku vahvalle matkailubrändille. Sadassa vuodessa Kalajoesta on kehittynyt viimeisten vuosikymmenien aikana matkailukeskus, joka tarjoaa lepoa, virkistystä ja tekemistä monenikäisille matkailijoille.

Kalajoki kuuluu Meripohjolaan, jonka arvot, kulttuuri ja ympäristö tukevat Kalajoen matkailua. Meripohjola on puurakentamista, hyvinvointia, lähiruokaa, yhteisöllisyyttä ja viihtyvyyttä kaikkina vuodenaikoina. Voisiko Kalajoki tukea Meripohjolan kehittymistä tunnetuksi matkailualueeksi ja vastavuoroisesti voisiko Meripohjolasta olla hyötyä Kalajoen matkailulle? Vastaukset näihin kysymyksiin ovat molemmissa tapauksissa kyllä. Yksi kohde ei enää riitä, vaan matkailija haluaa tulla, viihtyä ja nauttia laajemmasta alueesta.

Tervetuloa rakentamaan Meripohjolan matkailumainetta. Tamoralaisena on hienoa saada olla mukana kirjoittamassa tuota kertomusta.

Tuotekehittäjän erikoisammattitutkinto- miten suoriudun haasteesta

Tutkintoa ohjaamassa Mauri Halonen 

Mikä on helpoin tapa tehdä tutkinto? Tätä moni tutkinnon suorittaja miettii oman arkisen työn kiireen keskellä, kun aikaan pitäisi saada tutkinnon perusteiden mukainen suoritus. Tarkoitetaanko helposti tekemisellä sitä, että asioihin ei haluta panostaa? Ei tarkoiteta. Halutaan tehdä asiat mielekkäästi ja selkeän prosessin mukaisesti. Tähän meidän on tutkinnon ohjauksessa panostettava.

Tuotekehittäjän erikoisammattitutkinto muodostuu omaan työhön liittyvän aidon tuotekehityshakkeen tekemisen mukana. Tarkoituksena saada aikaan uusi tuote, palvelu, prosessi tai menetelmä. Tai vaihtoehtoisesti parantaa jo olemassa olevaa. Voiko olla mielekkäämpää tapaa saada aikaan arvostettu tutkinto kuin suunnittelemalla, tekemällä, dokumentoimalla ja arvioimalla omaa normaalia ”arkista” työtä. Ei mitään liikaa, ei mitään turhaa, kuten eräässä laulussa sanotaan. Näin helppoa se on.

Tutkinnon suorittamisessa ja sen etenemisessä ohjaa ja auttaa Markkinointi-instituutin Mauri Halonen

Miten tämä kehittäminen menee?

Kalajoen hiekkasärkät syyskuussa

Tapaamme parin viikon päästä Lestijärvellä. Matkailussa taitaa olla tapahtumassa aika raju ja radikaali muutos. Matkailun maailma on muuttunut rajattomaksi ja rajattomuus on siirtynyt verkkonäkyvyydeksi.

Olin mukana viime viikon kestäneessä Kanta-Hämeen matkailuyrittäjien matkalla Slovakiassa ja Itävallassa. Yrittäjiä oli mukana nelisenkymmentä. Erityisesti Slovakiassa aika monessa kohtaa asiat avautuivat jotenkin uuteen maailmaan. Miten matkailun maailma todella muuttuu? Olemmeko mukana  matkailun valtavirtojen hyödyntämisessä? Olemme tämän ryhmän kanssa tehneet paljon - myös matkoja. Ja niissä on jotain erityistä. Yritykset ovat olleet jo aika pitkään valmiita tarttumaan muutokseen... Matkan eväät tulevat mukaan arkeen. Pohdituttaa, miten tämä on mahdollista. Aika paljon, ja aika paljon ollaan tehty yhdessä  Oiva matkailun kehittämisprojekti.

Imatran seudulla me aloitettiin ihan pieni projekti. Luonnosta uusia matkailutuotteita. Siinä piti tehdä alkukartoitus ja sitten ... Teidän kanssa tapaaminen Kalajoella ja erityisesti Airin kanssa parit keskustelut auttoivat meidät ajattelemaan, että voitaisko tehdä ihan toisin. Ihan oikeasti - pienessäkin projektissa - lähteä yrityshyödystä? Lähteä käyttäjäkokemuksista?  Ja laittaa tuulemaan. Imatran Seudun Kehitysyhtiön kanssa tässä meillä on minusta aika hyvä fiilis. Voitaisiko me rakentaa tässä jotain samanlaista? Voitaisiko me vaan lähteä rakentamaan ja ottamaan oma paikkamme aika rajussa muutoksessa? Mietittäisikö Lestijärvellä jotain ihan uutta? Imatran alkukartoitus näyttää muuten tältä Saara ja Satu Maalla.

Tehtäiskö oikeasti radikaaleja uusia innovatiivisia palvelutuotteita`?

Innokkaasti Lestijärven kohtaamista odotellen

Jaana Utti

Olipas rytinä alku Kalajoella! Tästä on hieman haasteellista pistää puitteiden osalta paremmaksi seuraavaan kohtaamiseen Lestijärvellä, mutta uskon omaan juttuun vahvasti. Meillä on erämaan luonto ja varmasti saamme olla rauhassa kaupunkilaisten riesoilta, melulta ja ihmisvilinältä.
Senpä vuoksi onkin niin vaikea jatkaa ajatusta pop up riistaravintolasta jossain muualla. Tämä koko villakoiran ydin on nimittäin tässä miljöössä, peuran polussa ja Valkeisjärvessä, miten sen siis voisin viedä jonnekin muualle? Ajatus on tässä kypsynyt myös yhteismarkkinoinnin osalta pidemmälle. Matkailuyrittäjät alueellamme ovat pieniä ja suuri osa heidän asiakkaistaan on lähiympäristöstä. Muutamalle Metsäpeuranmaa Matkailu ry:ssä oli selvää alusta lähtien, että yhteismarkkinoinnilla tavoitellaan ulkomaisia ja etelä-suomalaisia asiakkaita. Jossain vaiheessa tämä kirkas tavoite on hukkunut ja nyt on suurta vastustusta luoda markkinointimateriaalia juuri näille kaukaisemmille asiakkaille tai osallistua Matkamessuille, koska esitteillä ja messuilla ei todellakaan tavoiteta lähiseudun asukkaita.
Miten siis tästä ylös, ulos ja lenkille? No, jos ensinnäkin saisinkin sen Muru ravintolan huippukokit tänne meille kokkaamaan pariksi viikoksi, niin eiköhän jo saataisi muutama lentokoneellinen Helsinkiläisiä Kruunupyyn kautta tännekin asti? Tai miksei vaikka hieman lähempää Oulustakin, kuka voisi vinkata huippuravintolan Oulusta, jonka kanssa voisi alkaa hieroa tuttavuutta?
Yhteismarkkinointiin päätän jääräpäisesti viedä ajatusta koko maakunnallisesta näkyvyydestä ulkomaille erityisesti matkamessujen kautta. Kuultuani plan B:stä messujen osalta olen vakuuttunut, että koko maakunta saadaan mukaan ja viime vuotista paremmalla menestyksellä!

Peuran Polulle Valkeisjärvellä

II Kohtaaminen Linjaukset Lestijärvellä 27.-28.11

Tiistai 27.11. Matkailun megatrendit ja niiden tuomat mahdollisuudet Meripohjolassa

9.00 Miten matkailun maailma muuttuu - tositarinoita Suomesta ja muualta, Karl Erik Michelsen
13.00 Miten pärjäämme matkailuvirroissa? Kalle jatkaa
16.30 Tuotekehitystöiden tilanne ja kartalle saattaminen - tutkinnon ohjausta, Jaana Utti

Professori, FT Karl-Erik Michelsen on tutkinut ja kehittänyt seutujen menestystä ja ennakoinut tulevaisuutta Suomessa ja Yhdysvalloissa.

Keskiviikko 28.11. Matkailun maailman menestyjät - ja miksi kaikki ei aina onnistu

8.00 Keski-Eurooppa ja keskieurooppalaiset. Kansainvälisessä matkailumarkkinoinnissa. Mitä laivamatkailussa todella tapahtui?
13.00 Asiakashankinta ja asiakashallinta. Miten onnistutaan ja mikä voi todella mennä pieleen? Erja Koivula
14.30 Kohti tuotekehittäjän erikoisammattitutkintoa, Mauri Halonen, Markkinointi-instituutti
15.00 Kotia kohti


Erja Koivula on toiminut matkailun myynnin ja markkinoinnin johtotehtävissä Suomessa ja Keski-Euroopassa. Hän on elänyt matkailun muutostrendien ytimessä, nähnyt monta menestystarinaa ja paljon surullisempiakin tapauksia.

Työnteko on kouluttautumista!

Minulle työn tulee olla sarja haasteita. Tasapaksuus, tavanomaisuus ja junnaavat rutiinit tappavat tehokkaasti motivaation työn tekemiseen. Olen ollut onnekas – kulttuurialalla seitsemisen vuotta työskennelleenä en ole kertaakaan jumittunut tympeisiin, itseään toistaviin kehiin pyörimään. Aktiivinen hakeutuminen uusiin ympyröihin kannattaa henkilökohtaisten empiiristen tutkimusteni perusteella aina!

Haasteita tarjoaa myös Meripohjola-hanke ja sen yhteydessä suoritettava tuotekehittäjän erikoisammattitutkinto. Yksinkertaistaen: Tutkinto suoritetaan tekemällä omaa työtä tietyn projektin parissa ja dokumentoimalla se. Nerokasta! Ensimmäisen lähijakson perusteella olen äärimmäisen innostunut ja inspiroitunut koulutuksesta. Luovassa ympäristössä ajatukset liihottelevat, aika juoksee kuin hirvi ja ainakin omalla kohdallani myös itseluottamus omaan tekemiseen saa nostetta ja kehittyy.

Tehtävämme on valita tuote tai palvelu ja kehittää siitä toimiva konsepti. Lähdin koulutukseen nollatilanteesta, mutta jo ensimmäisen kolmen tunnin aikana olin kirjannut muistikirjaani yhdeksän (!) kehityskohdetta. Iltaan mennessä listallani oli jo yksitoista asiaa. Seuraavana aamuna käskytin itseni seulomaan esiin top kolmosen. (Viidessä minuutissa, intuition pohjalta! Sankarillinen suoritus!)

Minulla on puolitoista vuotta aikaa rakentaa täydellinen tuote. Jotta en päästäisi itseäni liian helpolla, aion rakentaa kaksi. Kunkin toimijan oman tuotekehitystyön rinnalla kulkee yhteinen Meripohjola-hanke, jolta toivon ennen kaikkea työkaluja muutokseen yhteistyöstä yhteisöllisyyteen. Pidän erityisen paljon hankkeen lähtökohdasta: Meripohjola on mielenmaisema. Mielestäni abstrakti, tulkinnanvarainen lausahdus antaa meille osallistujille rajattomat mahdollisuudet luoda hankkeen puitteissa mitä ikinä haluamme. Meripohjola on yhtä lailla tuotekehitystyön alla kuin omatkin ideamme, mutta sen me teemme kaikki yhdessä. Puolessatoista vuodessa? Miksikäs ei!

Ammattikouluttajan matkalla Madventures

Madventures laittoi ajatuksia sekaisin. Eikö matkailija ole sittenkin se matkailun asiantuntija? He puhuivat tarinoista. Ja me ajattelimme Indiana Jones seikkailuja ja suuria. He ajattelivat tarinaa kanoista, jotka ihan lähellä munivat munavoin karjalanpiirakoiden päälle. Me ajattelimme mukavuusrajojen rajoittajina terveystarkastajia. He hyppivät laittomasti (ja hyvin pelokkaasti) 87 metriä korkeiden rakenteilla olevien rakennusten katoilta Pietarissa. Me ajattelimme talouden tuskaa ja hyvinvointiyhteiskunnan menoa. He näkivät hyvinvointiyhteiskunnan kotiin paluun aiheena.

Eikö laitettaisi päät sekaisin Matkalla Meripohjolassa?

Tavanomainen ei riitä menestykseen - tavoitteet kipurajoille

Jos kunnianhimoiseksi tavoitteeksi yrityksessä asetetaan kaupankäynnin perusasioiden täyttäminen, ei päästä korkealle. Miltä tuntuisi olla töissä talossa, jossa asiakkaan perusodotuksissa pärjäämistä pidetään huippusuorituksena? Houkutteleeko se ammattilaisia liittymään joukkoon? Miltä näytää talon tulevaisuus?

Tässä kohtaa pelko hiipii puseroon. Voimmeko luvata, toteutuuko se aina, entä jos asiakas tyrii sen itse, emmehän me voi ottaa vastuuta, ei mennä lupailemaan sellaista mitä ei voida kaikissa olosuhteissa lunastaa, ajattele nyt vaikka Tahvanaista. Terve pelko. Lupaa se mitä voit pitää – edelleen käyttökelpoinen totuus, mutta sen taakse ei voi jäädä värjöttelemään ambition ja näkemyksen puutteessa. 

Kehotan nostamaan asiakaslupauksen tavoitetason kipurajoille, muuten vajotaan harmaan keskikastin hintakisaan, joka lupaa ainoastaan ankeita aikoja.

Meripohjolassa matkailun matkalla on syytä asettaa rohkeasti tavoitteet korkealle. Meitä on melkoinen mahdollistajien joukko niitä toteuttamassa.

Jari Kostamo on Markkinointi-insituutin toimitusjohtaja. Hän on tunnettu johtamisen ja markkinointiviestinnän ammattilainen ja yritysten näkyvän muutoksen ja menestyksen rakentaja. 

Ammattikouluttaja aloitti ryhmämatkan Meripohjolassa

Välillä on hyvä ammattikouluttajankin istahtaa toiselle puolelle pöytää, aloittamaan koulutusta toisesta asemasta. Pitäisi olla samalla innostava, kannustava ja rohkaiseva - unohtamatta antaa tarpeellisia eväitä opintojen aloitukseen. Pitää kertoa opinnoista juuri sopivasti. Ei liikaa, eikä missään nimessä pelottavasti, ettei kukaan ala arkailemaan. Opiskelijat tulee saada hitsautumaan yhteen. Mitä nopeammin ryhmään saa luotua me-hengen, sen paremmin ja tehokkaammin opinnot etenevät ja sitä tyytyväisempiä opiskelijat ovat. 

Väittäisin, että ensimmäisen päivän tärkein tavoite oli ryhmäytyminen, joka saatiin hyvin alulle. Ryhmästä sai alusta lähtien sen tunteen, että siinä kunnioitetaan ja arvostetaan kaikkia siihen tulevia jäseniä, mikä on ensiarvoisen tärkeätä. Itse Meripohjola-ideologiaan syventyminen ja toisiin opiskelijoihin tutustuminen tapahtui dialogin avulla. Dialogiin ja vuorovaikutukseen pohjautuva opetusmenetelmä vaatii paljon. Asiassa ja aikataulussa pysymisen ohella vetäjän tulee ohjata keskustelua niin, että kaikki saavat mahdollisuuden osallistua. Vetäjän tulee aistia ryhmän tunnelmaa ja osata arvioida, mikä keskustelunaika on sopiva millekin teemalle.

Tässä voisi kenties olla pientä kehittämistä, mutta jos ajatellaan, mitä kaikkia edellä mainittuja tavoitteita koulutuksen järjestäjän tulee täyttää yhdelle päivälle, niin voin sanoa koulutuksen alkaneen onnistuneesti. Tänään ryhmä puhkui intoa, reippautta ja rohkeutta, minkä vuoksi odotan mielenkiinnolla seuraavaa 1,5 vuotta ja sitä, mitä kaikkea se tuokaan tullessaan.

Seitsemän kohtaamista Meripohjolassa

TKT Meripohjola on the Road

Meripohjola on the Road

Kokkolan matkailun Mari Keiski

Suomen matkailutunnettuus maailmalla ei ole kovin hyvä. Suomesta tunnetaan Helsinki ja Lappi - välimaasto on aika lailla tyhjää. Meidän ei kannata yrittää pienillä alueilla - rakennetaan tästä yksi yhtenäinen alue tuohon väliin.

Rakennamme kiertuekonseptin, perusviestit kokeilun muutamissa kohteissa
- Meripohjolan omalla alueella
- Suomessa kaikilla alueilla
- Tukholmasta maitse Pietarsaaren rajalle
- Pietarin alueelle
- Keski-Euroopassa

Mystinen, henkinen, turvallinen, luontomatkailu, erämaat, kalastus, clamour camping.

Toteutus eriskummallisella tavalla, viestinnässä myös jatkuva tarinan kertominen matkasta - vuorovaikuttenen viestintä.